Diverfarming-hankkeen tutkimuksessa kysyttiin suomalaisilta kuluttajilta, kuinka paljon he maksaisivat monimuotoisen maatalouden tarjoamista ekosysteemipalveluista ja sosio-kulttuurisista vaikutuksista.

Monet kuluttajat ovat valmiita maksamaan paremmasta ympäristön laadusta, ja siten elintarviketuotannon ei-markkinallisten hyötyjen arvo,liittyen esimerkiksi veden laatuun, maaperän hiilensidontaan, biologiseen monimuotoisuuteen, epäpuhtauksiin, eroosioon tai kasvihuonekaasupäästöihin, voi jopa olla verrattavissa maataloustuotannon markkina-arvoon. Diverfarming-hankkeessa selvitettiin, kuinka kuluttajat arvostavat monimuotoistamisen mahdollistamia agroekosysteemipalveluja, ja tarjosi kuluttajien näkökulmia tulevaisuuden maatalous- ja elintarvikepolitiikan kehittämiseenparemmin monimuotoisuutta tukevaksi.

b_450_250_16777215_00_images_20210310NotaHeikki.jpgLuken tutkijat määrittivät kuluttajien halukkuuden maksaa viljelykäytäntöjen ja viljelykiertojen lisääntyneenmonimuotoisuuden eduista. Kolme arvostusskenaariota esitettiin edustavalle otokselle kuluttajajista: ensimmäinen keskittyi viljelymaan agroekosysteemipalveluihin, toinen laajempiin sosio-kulttuurisiin vaikutuksiin ja kolmas oli näiden yhdistelmä. Kyselyyn vastasi yhteensä 600 kuluttajaa.

Tutkimuksessa todettiin, että 79% kotitalouksista olivat halukkaita maksamaan ylimääräistä monimuotoistamisesta, ja että tämä vastaa merkittävää rahallista arvoa. Viljelyn monimuotoistamisen laskettu kokonaismarkkina-arvo maatasolla voi olla jopa 47–95% verrattuna viljan vuotuiseen markkinatuloon ja 15–32% verrattuna maatalouden kokonaismarkkinatuloihin. Summa, jonka kuluttajat olivat valmiit maksamaan, oli keskimäärin 228 euroa kotitaloutta kohden vuodessa, mikä tekee 245 euroa viljelymaahehtaarilta.

Suhteellisen korkea halu maksaa sekä agroekologisista että sosiokulttuurisista vaikutuksistakertoo tärkeitä viestejä elintarvikeketjun toimijoille ja päättäjille taloudellisten resurssien tulevasta kohdentamisesta maatalouden ympäristöohjelmissa. Tämä tutkimus osoitti, että viljelyn monipuolistamisen positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset arvioitiin hieman korkeammiksi kuin monipuolistamisen suorat peltotason vaikutukset. Erityisesti kotimaisen elintarviketuotannon ja jalostuksen säilyttämisen, maatalouden ravinnevalumien vähenemisen, ruokakulttuurin ja perinteiden ylläpitämisen sekä maatalouden hiilitaseen parantamisen ja maaseutualueiden työpaikkojen arvo arvioitiin korkealle.

Agroekologisten järjestelmien tehokkuutta on kehitettävä edelleen, mutta kuluttajien suurempi panos voi myös todennäköisesti rahoittaa tulevaa siirtymistä kohti kestävämpää elintarviketuotantoa. Ekosysteemipalvelujen arvostusta koskevat havainnot auttavat elintarvikeketjun eri toimijoita tai päättäjiä korostamaan kaikkein arvostetuimpia seurauksia ja käyttämään niihin liittyviä argumentteja esimerkiksi perustelemaan julkisten menojen käyttöä.

Tulokset osoittavat kuitenkin myös, että 21% kuluttajista eivät olleet halukkaita maksamaan mitään monipuolisempien viljelyjärjestelmien tukemiseksi. Esimerkiksi luomutuotannon edistämisessäon eniten käytetty perinteisiä ekologiaan perustuvia argumentteja. Vaikutuksia hiilensidontaan ja kestävämpään elintarviketuotantoon, joilla on myönteisiä vaikutuksia maaseudun työpaikkoihin ja paikalliseen ruokakulttuuriin, on korostettu vähemmän. Suuremman argumenttivalikoiman käyttäminen auttaisi saavuttamaan laajemman valikoiman kuluttajatyyppejä.

Diverfarming-hanke tähtää ympäristön ja talouden kannalta kestävämpääneurooppalaiseen maatalouteen, jossa viljely on monimuotoista ja tuotantopanokset vähenevät.

Diverfarming on Euroopan komission Horizon 2020 -ohjelman rahoittama hanke aihealueella "Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, meri- ja sisävesien tutkimus ja biotalous". Siihen osallistuvat yliopistot Cartagena, Córdoba (Espanja), Tuscia (Italia), Exeter ja Portsmouth (Yhdistynyt kuningaskunta), Wageningen (Alankomaat), Trier (Saksa), Pécs (Unkari) ja ETH Zürich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e. l'analisi dell'economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus LUKE (Suomi), maatalousorganisaatio ASAJA ja yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerdeij de Lingehof (Alankomaat), Weingeut Dr. Frei (Saksa), Nedel-Market KFT ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).

 

Latvala, T., Regina, K., Lehtonen, H. (2021) Evaluating Non-Market Values of Agroecological and Socio-Cultural Benefits of Diversified Cropping Systems. Environmental Management https://doi.org/10.1007/s00267-021-01437-2