Diverfarming-projektin tiimi analysoi, kuinka institutionaaliset asetukset luovat kognitiivisia lukkoja maanviljelijöiden päätöksenteossa kestävien viljelykäytäntöjen omaksumisen yhteydessä
Hallitsevilla maatalouskäytännöillä on nykyään selkeät, kielteiset vaikutukset, kuten biologisen monimuotoisuuden häviäminen, maaperän eroosio ja veden saastuminen. On osoitettu, että kestävämpien maatalouskäytäntöjen omaksuminen voi poistaa tilanteen ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Muutostarpeesta ja kestävämpien käytäntöjen osoitetuista eduista huolimatta niiden käyttöönotto on kuitenkin edelleen hyvin hidasta. Mikä herättää tällaista varovaisuutta maatalousyhteisössä näiden käytäntöjen käyttöönotossa?
Viimeisimmän kirjallisuuden mukaan lukkiutuminen ymmärretään mekanismeiksi, jotka vahvistavat itseään ja toistavat status quon ja estävät muutosta. Tähän asti, kirjallisuudessa on tutkittu sosioekonomisia, teknologisia, ja institutionaalisia lukkiutumisia, jotta voidaan ymmärtää kestäviä siirtymäprosesseja maatalouden elintarvikejärjestelmissä. kuitenkin, kognitiivisten lukkojen roolia ei ole käsitelty laajasti.
Ryhmä Wageningenin (Alankomaat) ja Exeterin (Yhdistynyt kuningaskunta) yliopistoista on analysoinut, kuinka institutionaaliset asetukset luovat kognitiivisia lukkiutumisia maanviljelijöiden päätöksenteossa kestävän maatalouden käytäntöjen hyväksymisen suhteen.
Käyttämällä esimerkkiä viljelykiertojen monipuolistamisesta palkokasvien kanssa vakiintuneena strategiana biologisen monimuotoisuuden ja maaperän terveyden lisäämiseksi, viljelijöiden perusteelliset haastattelut osoittivat, että erityiset sosiotekniset olosuhteet olivat maanviljelijöitä, saivat heidät keskittymään voiton maksimointiin, nimittäin taloudellisen tavoitteen saavuttaminen. Koska viljelijät pyrkivät kuitenkin yhdistämään palkokasvit vuorotellen normatiivisiin tavoitteisiin (nimittäin ”mikä on tarkoituksenmukaista tehdä”) taloudellisten tavoitteiden sijasta, he eivät todennäköisesti harkitse niiden kasvattamista mahdollisista eduista ja kustannussäästöistä riippumatta. Kun otetaan huomioon, että haastatellut viljelijät tiesivät palkokasvien hyödyt, tämäntyyppisten käytäntöjen omaksumisen esteitä ei voida pitää pelkästään tiedon puutteena.
Kognitiiviset lukinnat vähentävät siksi huomattavasti vaihtoehtoisten viljelykäytäntöjen havaittua elinkelpoisuutta. Vaikka ne olisivatkin kannattavia, palkokasvien ja vastaavien viljelykasvien käyttöönotto voi houkutella vain yrittävimpiä viljelijöitä (esimerkiksi innovatiivisempia ja riskeille avoimempia), mutta tämä ei riitä käynnistämään adoptiota tarpeen mukaan.
Tässä tapauksessa esitetyt havainnot viittaavat siihen, että tätä tutkimusta varten kehitetty kehys voi auttaa tunnistamaan esteet ja erityiset alueelliset ratkaisut, samoin kuin yhteiset ratkaisut, viljelykasvien monipuolistamiseen ja vastaaviin käytäntöihin, jotka ovat merkityksellisiä siirtymisessä kohti kestävyyttä maatalouselintarvikejärjestelmissä.
Diverfarming on Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta rahoittama projekti, jonka haasteita ovat elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, rannikko- ja sisävesialueiden tutkimus ja biotalous. Projektiin osallistuvat Cartagenan teknillinen yliopisto ja Córdoban yliopisto (Espanja), Tuscia-yliopisto (Italia), Exeterin ja Portsmouthin yliopistot (Iso-Britannia), Wageningenin yliopisto (Alankomaat), Trierin yliopisto (Saksa), Pécsin yliopisto (Unkari), teknillinen korkeakoulu ETH Zurich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e l’analisi dell’economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus (Suomi), maatalousjärjestö ASAJA (Espanja) sekä yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerderij de Lingehof (Alankomaat), Weingut Dr. Frey (Saksa), Nedel Market Kft ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).
Lisätietoja: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. // + 34 957 21 22 45
